Sisustusverhoilun portfolio, osa 2: Selkänojallisen pikkutuolin verhoilu x 2

Kun istuinlätkät oli verhoiltu, oli aika siirtyä neukkarimme tuolien kimppuun. Tein niitä 2 kpl. Lähtötilanteessa ne näyttivät tältä :D

Meidän tehtävänämme oli tehdä puolet tuoleista vihreiksi ja puolet sinisiksi(!). Vihreää inhoavana tottakai valitsin sinisen kankaan. Myöhemmin kuulette miksi olisi kannattanut valita vihreä ;)

Homma lähti liikkeelle siitä, että ruuvasin istuinosan ja selkänojan irti ja purin ne. Huomattavasti kivemmat niitit oli näissä, ei tarvinnut hikihatussa purkaa :D

Mutta purkkaa olikin sen edestä istuimen toisella puolella ja sen poistaminen ällötti kun vähän väliä niitä puukolla rapsutellessa pöllähti spearmintin haju :( HYH! Aikuiset ihmiset liimailevat purkkaa tuolin alle! Niitä oli muuten lähes kaikissa tuoleissa :S

Pyöreäksi ruuvattuja ja tuunattuja ruuveja riitti ilokseni :D

Cocis, tuo voimajuomani :)

Vaahtomuovit istuimissa oli niin hyvässä kunnossa, että ne annettiin olla. Ensimmäisen istuinosan verhoilu oli helppoa, mutta kiristämisessä oli ongelmia. Jouduin purkamaan ja yritin kiristää verenmaku suussa ja rystyset verillä. Kangas jäi silti hieman löysäksi joistain kohti :(

Mutta on se paremman näköinen kuin alkuperäinen :D

Purkaminen ja uudestaan tekeminen tulivat tututuiksi

Tämäkin homma tuli tutuksi

Selkänojiin vaihdoin harsot vaahtomuovin päälle, koska ne olivat jo huonossa kunnossa. Selkänojia verhoillessa alkoivat ongelmat paljastua: ensin tuli ilmi, että selkänojan kankaat oli leikattu väärinpäin ja siksi mahdottomat saada paikoilleen. Olin jo ehtinyt nitomaan kummatkin ja eikun purkamaan ja leikkaamaan uudet kankaat. Seuraavaksi paljastui, että kankaassa on jokin palonsuojasysteemi ja on sen takia liian jäykkä verhoiltavaksi. Taas purin ja tein uudestaan selkänojat sekä toisen tuolin istuinosan. Ensimmäistä en enää purkanut. Vihreän kankaan valinneet eivät joutuneet purkamaan, koska vihreässä ei ollut palosuojaa. Kolmannet selkänojat pilasin itse väsyneenä kun tein ruuvinreiät läpi ajatuksissani. Neljännet sitten onnistuivat, mutta siinäkin oli omat ongelmansa saumanvaran kanssa ja miten saada selkänoja sopimaan pussiinsa :D Mutta se onnistui kuitenkin, vaikka hermot menivätkin moneen kertaan. En sentään polttanut näitä selkänojia, vaikka mieli olisi tehnyt ;) Tuoleista tuoli hienot. Kannatti siis purkaa ja tehdä uudestaan! :D

Valmiit tuolit näyttivät tältä :)

Tämän projektin jälkeen alkoikin ompelu yläkerran ompelimossa :)

<3 Mari

Sisustusverhoilun portfolio, osa 1: Työkalupakki, neulatyynyn tekeminen ja pikkutuolin istuimen verhoilu x2

Heipähei! :)

Nyt vihdoin päästiin asiaan eli sisustusverhoilun pariin. Tässä tämä porftfolio tulee osina. Lähdimme liikkeelle perusteista ja tutuistuimme eri työkaluihin, saimme jokainen oman pakin. Tässä kuva pakista ja työkaluista :)

Tuolla on vaikka mitä, mutta käyttänyt olen niittipyssyä niittien kanssa, joka puuttuu kuvasta sekä niitin- ja nupinnostinta, puukkoa, vasaraa, kahta eri mittaa, ruuvimeisseleitä, kangasliitua, nuppi- ja heftaneuloja, kangassaksia ja tavallisia saksia sekä itse tuomiani suojalaseja & viiltosuojahanskoja. Niittien poistaminen on joskus aika vaarallista ja haavereita sattuu ;) Minulla on herkkä iho ja käteni ärtyivät ollessaan tuolin istuimen viilun kanssa tekemisissä. Olen saanut myös useasti niittienpoiston yhteydessä niitinpalasen silmääni, joten käytän kiltisti suojavaruisteita katu-uskottavuudesta huolimatta ;)

Ensimmäinen hommamme oli tehdä itse itsellemme neulatyyny. Sisällä on meriheinää. Minun tyynystäni tuli tällainen :) Tykkään yksinkertaisesta.

Toinen hommamme oli poistaa pikkutuolin istuinlätkän kangas ja vaahtomuovi & vanu + laittaa uudet tilalle. Minulla kävi hyvä tuuri ja sain istuimen, jossa oli niitit todella, todella tiukassa. Mutta siitäkin selvittiin ja pääsin leikkaamaan vaahtomuovia ja vanua, aikaa vaan meni enemmän ja se harmitti.

Sen jälkeen päästiin leikkaamaan kangasta, niitä tuli yksi ruudullinen ja yksi raidallinen. En tehnyt kohdistusmerkkejä, koska ne oli jo valmiina lätkässä. Ruudullinen kangas oli mielestäni vaikein ja tottakai sillä aloitettiin :D Kangas oli todella rispaantuvaa ja vaikea kiristää ja saada oikeille paikoilleen kohdistusmerkeille. Verhoilu aloitettiin heftaamalla eli laitetiin yksi heftaneula kaikille neljälle kohdistusmerkille ja niihin ensin niitit puolittain. Ja siitä lähdettiin sitten ampumaan vähän väliä.

Kun ruudut/raidat oli saatu kohdistettua kohdistusmerkeille, joita oli aina kunkin sivun puolivälissä ja kangas oli symmetrisesti, pääsi aloittamaan kiristyksen. Puolittain ammutut niitit ja heftaneulat siis poistettiin, leikattiin ylimääräistä kangasta vähän pois, taiteltiin kangas ja aloitettiin kiristäminen. Se oli yllättävän vaikeaa tämän kankaan kohdalla ja tietenkin vielä ekaa kertaa. En ollut koskaan aiemmin edes pitänyt niittipyssyä kädessä enkä verhoillut mitään :) Kiinni-nitominen aloitettiin aina kunkin kohdistusmerkin kohdalta ja edettiin kohti reunoja. Kulmat tehtiin viimeisenä.

Kulmat oli kaikista vaikeimmat tehdä, mutta kyllä ne siitä lähti sujumaan kun tajusi miten ne tehdään. Tällainen siitä ekasta sitten tuli :)

Raidallisesta tuli tällainen. Tehtiin ihan samalla periaatteella kuin edellinenkin, kangas kohdistettiin ensin heftaneuloilla merkeille symmetrisesti ja aloin sitten suoraan nitomaan kiinni.

Kohta jatketaan :)

Mari

Unelmat on tehty toteutettaviksi

Jo pikkutyttönä minulla oli unelma - tulla sisustussuunnittelijaksi. Okei, sitä ennen haaveilin vuosia laulajan urasta, mutta samalla piirtelin pohjapiirroksia päiväkirjaani ja suunnittelin entistä toimivampaa järjestystä siskoni ja minun yhteiseen huoneeseen. Vaihdoin usein järjestystä ja kavereideni luona minua kiinnosti kovasti heidän kotinsa, jopa enemmän kuin leikit :D. Mietin jo silloin miten kenekin koti toimii ja mikä oli kivaa ja mikä ei. Tykkäsin pitää huoneemme siistinä ja järjestyksessä, se perfektionismi oli hyvin valloillaan lapsuudessani. Julisteet oli seinillä tietyssä symmetriassa ja lelut tarkasti paikoillaan.

Olisin perfektionisti kai vieläkin, mutta nykyään minulla on tärkeämpää, oma, rakas lapsi ja oma elämä. Aika ja voimat eivät riitä siihen, että kaikki olisi täydellistä, eikä niin täydykään olla. Mutta unelma minulla on vielä. Olen kasvattanut sitä sydänjuurieni alla 30-vuotta ja nyt olen alkanut tehdä tosissani töitä sen saavuttamiseksi. Opiskelen unelmieni ammattia. Unelma, josta minua on parjattu ja johon ei ole monikaan uskonut. Mutta en kaipaa kenenkään siunauksia tai hyväksyntää. Haluan tehdä sitä, mitä sydämeni rakastaa <3

 
Rakkaus sisustamiseen näkyy kaikkialla; jos tulet meille käymään niin näet sen ;) Kuulet sen puheissani ja kirjastontätikin näkisi sen tietokoneeltaan. Valehtelematta viimeiset 15-vuotta olen lainannut vain sisustuskirjoja aina feng shuista ammattijärjestämiseen ja värioppiin. Tässä viimeisimpiä lainauksia:

Näistä suurin osa liittyy tämänhetkisiin sisustusverhoilu-opintoihini, josta teen seuraavaksi portfolion tänne.

Toivottavasti jaksatte lukea, nyt alan työstämään sitä :)


P.S. Bloggaamiseni on vielä aika lapsenkengissä ja tulen muokkaamaan ainakin ulkoasua. Opettelen tosiaan vasta tätä touhua, en montaa postausta tehnyt silloin joskus kun tämän blogin väsäsin :)



<3 Mari